MinSim Oy:n Minna Silvennoisen väitöstilaisuus 4.10.2014

syyskuu 10, 2014 by Ajankohtaista No Comments

KM Minna Silvennoisen kognitiotieteen väitöskirjan ”Training surgical skills in a simulated and authentic environment – Expertise challenges in the development of surgical laparoscopy practice” (Kirurgisten taitojen harjoittelu simuloidussa ja autenttisessa ympäristössä, asiantuntijuuden kehittymisen haasteet laparoskopiaharjoittelussa) tarkastustilaisuus on 4.10. klo 12.00. Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa,
auditoriossa 3.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Dr. Italo Masiello (Karolinska Institutet, Tukholma) ja kustoksena professori Pertti Saariluoma.

Minna SilvennoinenMinna Silvennoinen tutki väitöksessään kirurgien työskentelyä ja tähystysleikkaustaitojen oppimista kahdessa ympäristössä, leikkaussalissa ja simulaatioympäristössä, sekä arvioi kirurgikoulutuksen muutostarpeita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että simulaatioharjoittelun toteuttamisen onnistuminen sairaaloissa vaatii merkittäviä muutoksia kirurgian oppimis- ja harjoittelukulttuuriin.

”Kirurgian oppimis- ja harjoittelukulttuurilla on vuosisatoja vanhat perinteet, joista aika on jo monelta osin ajanut ohi. Perinteisesti kirurgiaa on opetettu sairaaloissa oppipoikamallilla, jossa erikoistuvat kirurgit oppivat työn ohessa seuraamalla kokeneempia kollegojaan. Leikkaussalityöskentelyssä erikoistuvat lääkärit joutuvat tekemään samanaikaisesti useita motorisia ja päätöksentekoon liittyviä, vaativia toimintoja, jolloin heidän kapasiteettinsa joutuu koetukselle ja virheiden ja riskien todennäköisyys kasvaa. Siksi leikkaustaitojen opettelun alkuvaiheessa sekä potilaan, että erikoistuvan kannalta on parempi, jos harjoittelu tapahtuu turvallisesti ja riskittömästi, kuten simulaatioympäristössä. Nykypäivänä potilailla harjoittelu on jopa eettisesti arveluttavaa, kun vaihtoehtoisiakin tapoja leikkaussalitaitojen oppimiseen on tarjolla”, toteaa Silvennoinen.

Kirurgien osaamisen haasteet ovat jatkuvasti kasvaneet ja samaan aikaan erikoistumisaikaa sairaaloissa on lyhennetty. Herääkin kysymys, miten tällä yhtälöllä on mahdollista ylläpitää hyvää potilasturvallisuutta? Kirurgien koulutuksessa tulisi lisätä teknologian käyttöönottoa, sillä leikkaustaitojen harjoitteluun on saatavilla simulaattoreita, joilla on mahdollista harjoitella potilasturvallisesti. Vaikka simulaatiota voidaan käyttää hyvin monipuolisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksessa, on tietokonepohjaisten kirurgisten leikkaussimulaattoreiden käyttö Suomessa edelleen kovin vähäistä. Tämä johtuu siitä, että niiden käyttösuositukset ovat puutteellisia tai vaikeaselkoisia ja toisaalta taas siitä, että erikoistumisvaiheeseen ei sairaaloissa ole olemassa varsinaista opetussuunnitelmaa. Useassa Pohjoismaassa ollaan huomattavasti Suomea pidemmällä terveydenhuollon simulaation hyödyntämisessä. Tutkimuksessa merkittävimmäksi simulaatioharjoittelua tukevaksi tekijäksi nousi sairaalan tarjoama tuki työssä oppimiselle.

”Simulaatiokoulutusten toteuttaminen Suomessa on vielä verrattain vähäistä ja niiden määrää voisi huomattavasti lisätä. Uusien koulutusmallien käyttöönotto on kuitenkin vaativaa ja resursseja vievää ja asettaa haasteita terveydenhuollolle. Jokainen investointi laadukkaaseen koulutukseen on kuitenkin askel kohti entistä parempaa potilasturvallisuutta”, Silvennoinen sanoo.

Leikkauksissa vaaditaan erityistä asiantuntijuutta, joten kirurgin taidoilla ja tietämyksellä on keskeinen merkitys potilasturvallisuudelle sekä toimenpiteen onnistumiselle. Tietämystä näistä asiantuntijuuden erityisvaatimuksista ja leikkauksiin liittyvistä riskeistä ja virheistä tulisi lisätä, jotta voitaisiin edelleen parantaa potilasturvallisuutta ja ymmärrystä siitä, miten kirurgeja tulevaisuudessa tulisi sairaaloissa kouluttaa. Tältä pohjalta voidaan kehittää koulutusta ja toimintamalleja, jotka ehkäisevät virheitä ja läheltä piti–tilanteita leikkaussaleissa.

”Helposti ajatellaan, että kirurgin asiantuntijuus koostuu suurelta osin motorisesta taitavuudesta, mutta niin sanottujen ei-teknisten taitojen osaaminen on vähintään yhtä tärkeää. Kirurgin rooli leikkaussalissa on johtaa moniammatillista tiimiä, joten sen vuoksi oman suorituksen, tilanteen ja resurssien arviointikyky, ongelmanratkaisu- ja tiimityötaidot korostuvat yhä enemmän”, kertoo Silvennoinen.

Silvennoisen tutkimustyön pohjalta kehitetty ”Lupa leikata” –koulutusmalli on käytössä Keski-Suomen keskussairaalassa. Siinä erikoistuvat lääkärit harjoittelevat ohjatusti leikkaustaitojen perusasiat simulaattorilla ennen leikkaussaliin pääsyä.

Lisätietoja: Minna Silvennoinen, puh. 045-6776 349, minna.silvennoinen@minsim.fi

Tutkimusta ovat tukeneet Keski-Suomen keskussairaala sekä COMAS-tutkijakoulu.